Osallistu keskusteluun Twitterissä #uusijuoni

Kohti kestävää hyvinvointia – miksi tarvitsemme uuden vision juuri nyt?

Suomi tarvitsee uuden suunnan. Kiihtyvä ilmastonmuutos, hupenevat luonnonvarat, pitkittyvät ja yhä globaalimmat finassi- ja velkakriisit sekä kiristyvä maailmanpoliittinen ilmapiiri muuttavat maailmaa nopeasti.

Muutokset ravisuttavat länsimaita tällä hetkellä poikkeuksellisen rajusti. Suomi ei ole suinkaan tuulensuojassa, vaan elinkeinorakenteen murros ja teollisten työpaikkojen pako maasta ovat viime vuosina vain kiihtyneet. Heikentyvä kilpailukyky ja huoltosuhde eivät helpota muutoksiin sopeutumista.

Suurten yhteiskunnallisten muutosten historia opettaa, että rivakka sopeutuminen uuteen maailmanjärjestykseen tuo taloudellisia hyötyjä ja lisää hyvinvointia, josta edelläkävijäyhteiskunnat pääsevät nauttimaan ensimmäisenä.

Suomen uudistumiskyky on siihen kuitenkin liian hidas. Hallinto toimii jähmeästi ja politiikka on lyhytjänteistä. Suomi tarvitsee menestyäkseen vahvan, yhdessä jaetun tulevaisuuskuvan.

Tämä Uusi juoni -verkkojulkaisu on tulevaisuusorganisaatio Sitran ehdotus uudeksi juoneksi Suomelle. Se perustuu Sitran julkaisemaan työpaperiin Visio Suomelle.

Tavoitteena positiivinen kehityskierre

Sitra esittää kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnan rakennuspuiksi kuutta periaatetta, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. Kun niitä toteutetaan yhtä aikaa, syntyy voimakas myönteisen kehityksen kierre. Sen seurauksena suomalaiset elävät hyvää ja merkityksellistä elämää.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on kaiken toiminnan tavoite, jolle maapallon kantokyky luo reunaehdot. Yhteiskunnan toimijat ja toimintatavat taloudessa, yhteisöissä, osaamisen kehittämisessä ja hallinnossa tukevat tätä tavoitetta.

  1. Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti. Ihmisten arki on monimutkaistunut ja siitä selvitäkseen he kaipaavat tukea elämänhallintaan sekä hyvinvointiratkaisuja, jotka tukevat sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Kokonaisvaltaiset ratkaisut on otettava päätöksenteon tavoitteeksi.
  2. Maapallon kantokykyyn sopeudutaan. Ilmastonmuutos ja niukkenevat luonnonvarat pakottavat yhteiskunnat muuttumaan. Ympäristön kestävyys, kuten resurssiviisaus ja hiilineutraalius on ymmärrettävä kaiken politiikanteon reunaehdoksi.
  3. Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia. Uudenlainen yhteisöllisyys tekee tuloaan. Ihmisille pitää tarjota laajasti vaikutusmahdollisuuksia, kun ratkaistaan heitä koskevia kysymyksiä. Yhteisöistä nouseviin ratkaisuehdotuksiin kannattaa tarttua ja kokeilla niitä.
  4. Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi. Talouden rakenteita ja toimintatapoja pitää uudistaa niin, että talous tuottaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, eikä ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksen jatkuvasta kasvusta. Siihen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä.
  5. Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Suomen tärkeä menestystekijä on osaavat ihmiset. Heiltä edellytetään yhä enemmän laajojen kokonaisuuksien hallitsemista kapea-alaisen osaamisen lisäksi. Eritaustaisista ihmisistä koostuvat ryhmät ovat usein hyviä ratkomaan monimutkaisia haasteita.
  6. Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi. Hallinto ei pysy yhteiskunnan muutosten perässä. Eri hallinnonalojen pitää pyrkiä suljetuista siiloista avoimuuteen ja eri hallinnonaloja yhdistäviin toimintamalleihin. Muutosehdotuksiin on tartuttava ketterästi kokeillen.

Nämä kuusi periaatetta kuvastavat länsimaissa tarvittavia ajattelu- ja toimintatapojen muutoksia. Niiden toteutus lisää yhteiskunnan resilienssiä, eli kykyä hyödyntää yllättäviä muutoksia uuden oppimisen ja vahvistumisen lähteenä.

Resilienssin voimistuminen voidaan nähdä edellä mainitut kuusi periaatetta läpileikkaavana tavoitteena. Kun ihmisten elämänhallinta vahvistuu, paranee heidän kykynsä kohdata muuttuvia elämäntilanteita. Kokeileva ja osallistava hallinto taas pystyy purkamaan kriiseille alttiita ja kehitystä hidastavia jäykkiä rakenteita.

Edellä esitetyt kuusi periaatetta eivät kata kaikkia arvokkaita asioita, joita kestävän hyvinvoinnin eteen jo tehdään eri puolilla maailmaa. Kuusi periaatetta painottuvat asioihin, jotka Suomessa tarvitsevat juuri nyt erityisesti syvää ajattelu- ja toimintatapojen muutosta.

Periaatteita sovelletaan käytäntöön

Miten asumme, syömme ja liikumme, kun elämme hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa? Entä millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla, kun lähtökohtana ovat ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi, yksilöiden lisääntyvät vaikutusmahdollisuudet ja kestävä talous? Miten teemme työtä tulevaisuudessa, kun työ nähdään jo itsessään hyvinvoinnin lähteenä ja työmarkkina- ja toimeentulojärjestelmät uudistuvat sen mukaisesti?

Tästä julkaisusta löytyy kolme tarinaa siitä, miltä tulevaisuus näyttää, jos jokaista kuutta periaatetta toteutetaan yhtäaikaisesti. Työhön, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja elämäntapoihin liittyvissä tarinoissa emme halua tarjota valmiita ratkaisuja, vaan havainnollistaa muutostarpeita ja kannustaa lukijoita pohtimaan, miten kestävän hyvinvoinnin periaatteita voi parhaiten soveltaa yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Visiomme on hyödyllinen myös monille kehittyville maille, vaikka emme voi enää pitää tässä esitettyä, länsimaisista lähtökohdista rakennettua mallia itsearvoisesti parhaana. Kestävään hyvinvointiin siirtyminen onkin kutsu avoimeen globaaliin dialogiin.

Kestävä hyvinvointi on uusi juoni uudelle ajalle

Ihmiskuntaa kohtaavat viheliäiset ongelmat lisääntyvät. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen, kasvava eriarvoisuus ja globaali finanssikriisi ovat seurausta maailman monimutkaistumisesta ja lisääntyneestä keskinäisriippuvuudesta. Se tarkoittaa sitä, että monet tulevaisuuteemme vaikuttavista ilmiöistä ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa, eikä monia Suomea koskevia ongelmia voi enää ratkaista vain Suomesta käsin.

Ihmiskunta on saavuttanut käännepisteen, jossa kehityksen jatkuminen edellyttää perimmäisten tavoitteidemme uudelleen määrittämistä ja paremmin uuteen maailman aikaan soveltuvien toimintamallien kehittämistä.

Kestävässä kehityksessä on pohjimmiltaan kysymys nykyhetken tarpeiden tyydyttämisestä viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Ihannetta on vaikea toteuttaa, jos meillä ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä inhimillisillä tarpeilla tarkoitetaan tänään ja huomenna.

Tarvitsemme uutta ymmärrystä hyvästä elämästä, jonka tavoittelu on samalla asetettava kaiken päätöksenteon tavoitteeksi. Samalla on välttämätöntä ymmärtää, että resurssimme hyvän elämän tavoittelemiseksi ovat rajalliset. Maapallon kantokyky on nähtävä kaiken inhimillisen toiminnan perustana.

Tältä pohjalta Sitran Uusi juoni tähtää kestävään hyvinvointiin – hyvään elämään maapallon rajoissa.