Osallistu keskusteluun Twitterissä #uusijuoni
Tarina

Koulu kestävän hyvinvoinnin moottorina

Kouluissa opitaan oppiaineiden sijaan ilmiöitä tutkimalla ja oikeita ongelmia ratkomalla. Koulut eivät jää oppilaiden päivän päätyttyä tyhjilleen, vaan kokoavat ihmisiä harrastamaan ja tapaamaan toisiaan. Koulu kuuluu kaikille ja koulutus edistää kestävää hyvinvointia.

Maanantaiaamuna oppilaat nappaavat tabletit kainaloon ja sujauttavat kumisaappaat jalkaan. Luokkahuoneen sijasta biologian kiemuroita suunnataan tutkimaan metsään. Samalla opitaan muitakin taitoja ja tietoja. Yhdessä oppilaat räpsivät kuvia linnuista ja penkovat sammalkasoja.

Oppilaat kirjaavat havaintonsa tableteilla tietokantaan, jota he hyödyntävät myöhemmin keväällä eri oppiaineita yhdistelevässä projektityössään. Siinä pohditaan ilmastonmuutoksen vaikutusta lähiympäristöön.

Lukujärjestys ei rakennu toisistaan erillisten oppiaineiden varaan, sillä maailmaa nopeasti muokkaavat monimutkaiset ongelmat liittyvät yhtä aikaa niin ympäristöön, talouteen kuin hyvinvointiin. Laajoja ilmiöitä tarkastelemalla oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä suhteita.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa koulun keskeisenä tehtävänä on opettaa oppimaan. Menestyksemme riippuu siitä, miten kekseliäästi kansalaiset hyödyntävät osaamistaan, tietojaan ja taitojaan. Uteliaan elämänasenteen opettamisessa koulujärjestelmällä on iso rooli. Oppilaiden uteliaisuutta pidetään yllä tarjoamalla päivän aikana riittävästi virikkeitä, liikuntaa ja terveellistä ruokaa, jota pidetäänkin yhtenä suomalaisen koulun menestyksen keskeisimmistä taustavaikuttimista.

Epämuodollinen oppiminen, joka voi olla mm. koulun ulkopuolella tapahtuvaa, oppiaineita yhdistelevää tai vertaisilta oppimista, on osa opetussuunnitelmaa ja koulu kannustaa uteliaita mieliä ottamaan asioista selvää. Niinpä oppiminen ei pääty koulupäivään. Jos oppilasta on viikonloppuna jäänyt askarruttamaan jokin asia, voi opettaja seuraavalla viikolla perustaa asian ratkaisemiseksi ryhmän kiinnostuneista oppilaista.

Jokaiselle mahdollisuus kukoistaa

Monimutkaistuvassa maailmassa erilaisuus on vahvuus, ja oppilaiden kykyjä ja taipumuksia pystytään tunnistamaan ja tukemaan jo varhain. Teknologian avulla saadaan tarkkaa tietoa oppilaiden osaamisesta ja tarpeista, jolloin jokaiselle voidaan räätälöidä oma opintosuunnitelma. Jokaista autetaan löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat saavat riittävästi haasteita ja tarvittaessa oikeanlaista tukea oppimiseensa, jotta kaikki voivat kukoistaa.

Digitaaliset oppikirjat toimivat opiskelun tukena, mutta oppiminen perustuu yhä enemmän kokemiseen, omaan havainnointiin ja epämuodolliseen oppimiseen. Medialukutaito sekä tiedon haku ja analysointi ovat entistä tärkeämpiä taitoja, joita kouluissa yhdessä harjoitellaan. Ryhmäjaoissa kiinnitetään huomiota iän lisäksi oppilaiden taitotasoon ja kiinnostuksen kohteisiin.

Internet mahdollistaa oppimisen missä vain ja yhdessä kenen kanssa tahansa. Opettajan rooli muuttuu silloin tiedon välittäjästä tiedon ja oppimisen fasilitaattoriksi. Uudessa roolissa opettajan aikaa vapautuu muihin oppilaan kasvua ja oppimista tukeviin tehtäviin.

Koulu kokoaa ja kokeilee

Koulupäivän jälkeen koulurakennus ei jää tyhjäksi, vaan se täyttyy bändikoululaisista, kahvikupin ääressä tapaavista ihmisistä, perheneuvolan ja kirjaston asiakkaista. Koulurakennukset toimivat erilaisten yhteisöjen kokoontumispaikkoina paikkakunnilla.

Koulun päätöksentekoon otetaan mukaan oppilaita. Osallistuminen nostaa oppilaiden koulumotivaatiota. Koulupäivä tuntuu entistä mielekkäämmältä, kun siihen saa vaikuttaa itse. Yritykset ja yhteisöt antavat oppilaitoksille ratkaistaviksi työssään kohtaamiaan ongelmia. Käytännön esimerkkien kautta oppilaat oppivat konkreettisesti ympäröivästä yhteiskunnasta. Samalla organisaatiot saavat työhönsä tuoreita ideoita oppilailta

Koulun kehittäminen ja koulutuksen uuden roolin luominen tapahtuu yhdessä koulutusalan asiantuntijoiden ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Koulun kehittäjät ovat synnyttäneet työtänsä ohjaavan yhteisen vision. Koulun kehittäjät tulevat yhteiskunnan eri osa-alueilta, mutta heitä yhdistää intohimo suomalaisen koulun nostamiseen uudelle tasolle. Verkoston kautta myös jaetaan tietoa parhaista käytännöistä, jotta ne leviävät mahdollisimman laajalle. Uutta viedään käytäntöön kokeilemalla sitä ensin rohkeasti pienessä mittakaavassa. Kokeilut toimivat työkaluna, jolla käytännöt ruuvataan toimiviksi.

Koulun tarkoitus kirkastettava

Koulua kehitetään yhteistyössä eri oppiasteiden, eri sektoreiden ja organisaatioiden kanssa. Koulu kuuluu kaikille ja siksi kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämistyöhön.

Koulu on perheen ohella yksi nuoren kasvattajista. Siksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen myös kouluissa on tärkeää. Koulun ja kodin tiivis yhteistyö auttaa lapsuuden ja nuoruuden kasvukipujen yli. Omien vahvuuksien tunteminen, elämänhallintataidot, itsensä johtaminen ja yrittäjämäisyys ovat tärkeitä taitoja, sillä yhä useampi luo tulevaisuudessa työpaikkansa itse. Lisäksi koulu vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja yhdessä tekemistä.

Koulut rakentavat omalla esimerkillään kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa. Ylijäämäruoka jaetaan kouluista paikallisesti muille sitä tarvitseville. Kouluissa toimii myös omia jakamistalouden verkostoja, kun oppilaat tuovat säännöllisesti vanhoja vaatteitaan ja tavaroitaan koulun kierrätys- ja vaihtopisteisiin. Tämä kaikki kasvattaa kestävää hyvinvointia. Kestävä hyvinvointi tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, jolle maapallon kantokyky luo reunaehdot. Yhteiskunnan toimijat ja toimintatavat taloudessa, yhteisöissä, osaamisen kehittämisessä ja hallinnossa tukevat tätä tavoitetta. Kouluilla on siis pedagogisen tehtävän lisäksi myös vahva yhteiskunnallinen tehtävä. Koulut elävät luonnollisena osana globaalia maailmaa ja sen muutoksia samalla tavoin kuin yhteiskunnan muutkin organisaatiot. Näin oppilaista kasvaa hyvinvoivia maailmankansalaisia.

Piditkö lukemastasi? Lataa sisältö (pdf).

comments powered by Disqus