Osallistu keskusteluun Twitterissä #uusijuoni
Tarina

Kestävät elämäntavat lyövät läpi kaikessa

Tulevaisuudessa jaamme yhä useamman tilan, tavaran ja työkalun naapurin kanssa. Yhteiskunnan rakenteet tukevat kestäviä elämäntapoja niin liikkumisessa, asumisessa kuin syömisessäkin.

Keittiöön alkaa virrata lämmintä ilmaa hetki ennen kuin herätyskello helähtää soimaan makuuhuoneessa. Kodin lämpötila elää asumismukavuuden ja tilojen käytön mukaan. Yöllä se laskee, koska viileässä uni tulee paremmin ja aamulla se nousee ensimmäisenä keittiössä, jotta aamukahvia keittäessä on miellyttävän lämmintä.

Ulko-ovella on helppo tsekata yksityiset ja julkiset kyydit yhdistävästä sovelluksesta nopein reitti työpaikalle. Oho! Sieltä jo päivän kyyti tuleekin! Tänään on tiedossa puolet matkasta naapurikorttelissa asuvan naisen sähköautolla ja sen jälkeen loppumatka raitiovaunulla konttorin ovelle. 

Kulutustottumuksemme ovat kokeneet suuren muutoksen. Otamme kaikissa hyvinvointiin, ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen liittyvissä valinnoissa huomioon maapallon kantokyvyn.

Kiitos kestävyyteen kannustavan verotuksen ekologisin vaihtoehto on yhä useammin nykyään helpoin ja edullisin. Ympäristön kannalta lyhytnäköisten ja haitallisten valintojen tekemisestä on tullut aikaisempaa vaikeampaa. Rakennusjätteet on huomattavasti halvempaa pistää kiertoon kuin kärrätä kaatopaikalle.

Vertaisilla on suuri vaikutus kulutustottumuksiin

Suomessa on hiljattain käyty laaja itsetutkiskeleva keskustelu elämäntavoista ja päivittäisten valintojen seurauksista. Asenteiden ja arvojen muutoksen aistii kaikkialla lounasravintoloiden tarjonnasta urheilukilpailuihin. Kestävän hyvinvoinnin nimeen vannovat menestyvät niin bisneksessä kuin politiikassakin.

Kestävän elämäntavan omaksumisessa lähipiiri ja vertaiset ovat isossa roolissa. Kun kännykän sovelluksesta huomaa, että naapurit käyttävät huomattavasti vähemmän sähköä ja vettä, alkaa ihminen vaistomaisesti pyrkiä kohti naapurin arvoja.

Pelkkä tieto jonkin toimintatavan haitallisuudesta riittää harvoin muuttamaan käytöstä. On tärkeää ymmärtää, mikä kutakin motivoi kestävämpään kuluttamiseen.

Yksi kierrättää, jotta maapallo pysyisi mahdollisimman hyvinvoivana, mutta toisen tyhjä säilykepurkki tipahtaa metallinkierrätykseen siksi, että omalle taloyhtiölle koituu siitä säästöjä jätehuoltolaskussa. Vai tunteeko joku tupakoitsijan, jolle tupakoinnin haitallisuus tulee jymyuutisena?

Jakamistalous synnyttää uutta taloutta ja säästää luonnonvaroja

Monissa kerrostaloissa on jo vanhastaan pesutupia ja yhteissaunoja sekä yhä enenevässä määrin myös yhteiskeittiöitä ja erilaisia lainaamohuoneita. Yhä useammat ihmiset haluavat omistamisen sijaan käyttää tavaraa vain silloin, kun sille on oikeasti tarvetta. Harva tarvitsee matkalaukkua, ompelukonetta tai vaellusvarusteita päivittäin. Tavaroita on helppo myydä, lainata ja vaihtaa erilaisilla verkkosivustoilla ja sosiaalisen median ryhmissä.

Jakamistalouteen siirtyminen ei laske ihmisten elintasoa. Ihmiset lainaavat, vaihtavat, vuokraavat ja kierrättävät tavaroita, samoin kuin ideoita ja taitoja. Luonnonvarojen ja energian törsäys vähenee, ja yhteisöllisyys tiivistyy kerrostaloissa ja asuinalueilla luonnostaan.

Kestäviin elämäntapoihin ja jakamistalouteen liittyy paljon liiketoimintamahdollisuuksia, mistä AirBnB:n ja Uberin kaltaisten yritysten satumainen menestys on selkeä osoitus. Onkin tärkeää, että hallinto punnitsee sellaisten säädösten ajanmukaisuutta, jotka vaikeuttavat jakamistalouden yritysten toimintaa. Yhtä tärkeää on kuitenkin suitsia jakamistalouden mahdollisia kielteisiä seurauksia ja varmistaa esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien toteutuminen uudenlaisissa yrityksissä.

Piditkö lukemastasi? Lataa sisältö (pdf).

comments powered by Disqus