Osallistu keskusteluun Twitterissä #uusijuoni

Muutos on jo alkanut!

Näkemys

Maapallon kantokykyyn sopeudutaan

Ilmastonmuutos ja niukkenevat luonnonvarat pakottavat yhteiskunnat muuttumaan. Ympäristön kestävyys pitää ymmärtää kaiken politiikan teon reunaehdoksi. Samaan aikaan resursseja on käytettävä viisaasti esimerkiksi suosimalla uusiutuvia energianlähteitä, siirtymällä kiertotalouteen ja korvaamalla ympäristöä kuormittavia rakenteita vihreän talouden ratkaisuilla.

Lue lisää
Ratkaisu

Vantaan kirjastoista viihtyisiä tuunaten ja asiakkaita kuunnellen

Uusien kalusteiden ja tavaroiden ostamisen sijaan vaihtoehtoja myös kodin sistustukseen etsitään netin kierrätysfoorumeista, second hand -liikkeistä ja kierrätyskeskuksista. Jokainen suomalainen tuottaa vuodessa noin 300 kiloa sekajätettä. Moni haluaakin karsia ja kierrättää itselleen tarpeetonta tavaraa. Julkisia tiloja uudistaessa kaikki tarvittava hankitaan yleensä kuitenkin uutena – myös kalustaessa. Vantaan kirjastot ovat…

Lue lisää
Ratkaisu

Vaatteet osana kiertotaloutta

Omaisuuden karsimisesta on tullut trendikästä. Yhä useampi haluaa päästä eroon turhasta tavarastaan, mutta miettii miten tehdä se ympäristöä kunnioittaen. Arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain tekstiilijätettä noin 55 miljoonaa kiloa. Ketjuliikkeiden tiuhasti vaihtuville mallistoille ja niiden tukemalle vaatteiden massatuotannolle on syntynyt vastareaktio: ihmiset haluavat olla tyylikkäitä, mutta kuluttaa mahdollisimman eettisesti. Yhden…

Lue lisää
Ratkaisu

Kaivosvastuuverkosto rakentaa sidosryhmäyhteistyötä

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on puolueeton foorumi, joka edistää Suomen kaivosteollisuuden ja sen sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Verkosto kehittää konkreettisia toimintamalleja ja työkaluja kaivosalan vastuullisuuden edistämiseksi itsesääntelyn keinoin. Toiminta keskittyy etenkin teollisuuden ja sitä ympäröivän yhteiskunnan välisen yhteistyön vahvistamiseen. Kaivostoiminta on kasvanut Suomessa vilkkaasti. 2010-luvun taitteessa työ- ja elinkeinoministeriön Suomi…

Lue lisää
Ratkaisu

Off-Grid -elämäntapa pyrkii omavaraisuuteen

Off-Grid tarkoittaa irtautumista sähköverkosta ja omavaraisuuteen tähtäävää elämäntapaa. Eteläisessä Suomessa hehtaarin kokoiselle tontille lankeaa aurinkoenergiaa kymmenen gigawattitunnin verran vuodessa. Sähkölämmitetyn omakotitalon energiantarve on viidessadasosa tästä. Energia riittää sadan omakotitalon tarpeisiin, jos hehtaarin kokoinen alue peitetään aurinkopaneeleilla ja talvikauden energia varastoidaan metaaniksi 50 prosentin hyötysuhteella, kuten lähitulevaisuudessa voi tehdä. Vaihtoehtoisesti aurinkopaneelien…

Lue lisää
Ratkaisu

Yhden maapallon kokoista elämää

Vaikka moni haluaisi pienentää omaa ympäristön kulutustaan, on se vaikeaa, kun emme näe suoraan miten arkipäiväiset elämäntapamme vaikuttavat ympäristöön. One Planet Living on verkosto, jonka tavoitteena on auttaa yksittäisiä ihmisiä ja organisaatioita siirtymään elämään maapallon kantokyvyn asettamissa rajoissa. Verkostoon on liittynyt jo satoja organisaatioita ympäri maailmaa. Verkoston sivustolla voi arvioida…

Lue lisää
Ratkaisu

Ruuantähteet ja särki järkikäyttöön

Hukkaan heitetty ruoka tulee paitsi kalliiksi, on myös ympäristöä kuormittavaa. Biojäte on valtava taakka ympäristölle. Ruokajätteen vähentäminen on yksi parhaista keinoista vähentää ilmastopäästöjä ja parantaa resurssien käyttöä. Jyväskylässä ongelmaan on tartuttu kehittämällä Tähdelounas. Tähderuokailun ideana on, että koululaisten ruokailusta ylijäänyt ruoka tarjoillaan lähialueen asukkaille ilmaiseksi. Muuten tähteet menisivät jätteeseen. Tähderuokailu…

Lue lisää
Ratkaisu

Ympäristöä kuormittamaton suuryritys

Teollinen yritys, joka ei kuormita ympäristöä, ei ole utopiaa. Lähelle sitä pääsee jo Interface, pörssilistattu ja liikevaihdoltaan miljardin dollarin yritys, joka valmistaa lattiapäällysteitä, esimerkiksi kokolattiamattoja. Yritys lupaa olla vuoteen 2020 mennessä ensimmäinen suuryritys maailmassa, joka ei aiheuta haittaa ympäristölle. Interface on toiminnallaan osoittanut, että yritys voi muuntautua ympäristöä kuormittamattomaksi. Se…

Lue lisää
Ratkaisu

Tallinnassa hyppää ilmaiseksi bussin kyytiin

Tallinna on ylpeä ilmaisesta joukkoliikenteestään, joka näyttää tulleen jäädäkseen. Kokeilu otettiin käyttöön vuonna 2013 ja Tallinnasta tuli ensimmäinen ilmaisen julkisen liikenteen eurooppalainen pääkaupunki. Kaupunki laski, että ilmaisen joukkoliikenteen tuomat hyödyt korvaavat menetettävät lipputulot. Kokeilun aikana joukkoliikennettä on käytetty innokkaasti ja paikallinen talous on piristynyt. Ihmiset lähtevät nyt kotoaan helpommin kaupungille…

Lue lisää
Ratkaisu

HINKU-hanke muuttaa kuntia hiilineutraaleiksi

Vuonna 2007 viisi kuntaa lähti mukaan HINKU-hankkeeseen, jonka tavoitteena on hiilineutraalius. Hanke on herättänyt kiinnostusta myös muissa kunnissa, ja tällä hetkellä mukana on yhteensä yli kaksikymmentä kuntaa. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kuuden vuoden aikana HINKU-kunnat ovat onnistuneet vähentämään päästöjään noin viidenneksellä. Merkittävimpiä toimenpiteitä päästöjen…

Lue lisää
Ratkaisu

Ilmastonmuutoksen edelläkävijät

Ilmastonmuutos ei ole vain uhka, vaan myös suuri bisnesmahdollisuus. Suomalaiset suuryritykset ja Sitra muodostivat kesäkuussa 2014 Climate Leadership Councilin, jonka on tarkoitus toimia ilmastonmuutoksen edelläkävijänä ja näyttää esimerkkiä. Yhdistyksen jäsenet tekevät systemaattisesti vähähiilisyyteen tähtääviä toimenpiteitä ja parannuksia omassa toiminnassaan sekä kannustavat muita. Yhdistyksellä on vuosittain myös omia, suurempia hankkeita…

Lue lisää
Ratkaisu

Saksa tekee energiakäännöksen

Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen Saksa teki nopeasti päätöksen luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Saksan kunnianhimoista hanketta energiankäytön suunnanmuuttamiseksi kutsutaan energiakäänteeksi (Energiewende). Ainutlaatuisen energiakäänteestä tekee sen pyrkimys samanaikaisesti leikata kasvihuonekaasupäästöjä ja ajaa ydinvoimalat alas. Saksassa on tarkoitus saada kasvatettua uusiutuvan energiantuotannon osuus nykyisestä noin neljänneksestä 50–60 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2050…

Lue lisää
Ratkaisu

Kaatopaikan muodonmuutos

Ämmässuon kaatopaikka Espoossa on trendin harjalla. Kaatopaikka on viime vuosina kokenut muodonmuutoksen jätteen loppusijoituspaikasta materiaaleja käsitteleväksi ekoteollisuuspuistoksi. Alueen kehityksessä on mukana joukko yrityksiä, jotka haluavat tehdä eko- ja materiaalitehokasta liiketoimintaa. Alueelle keskittyneiden yritysten välille muodostuu kumppanuuksia ja yhteistyötä. Niiden avulla alueella kulkevat materiaalivirrat voidaan esimerkiksi hyödyntää uudella tavalla. Alueella…

Lue lisää

Ladataan…