Osallistu keskusteluun Twitterissä #uusijuoni
Näkemys

Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi

Taloutemme pitää tuottaa hyvinvointia ilman luonnonvarojen kulutuksen jatkuvaa kasvua. Kestävä talous toimii verkostoissa ja tuottaa arvoa muillekin kuin osakkeenomistajille.

Liukuhihnat vetelevät länsimaissa viimeisiään ja ompelukoneiden surina kuuluu yhä vaimeammin. Teollisten alojen tuotantoa siirtyy vauhdilla kehittyviin maihin. Muutokseen on usein vastattu kehittämällä liiketoimintaympäristöä nykyisille yrityksille suotuisammaksi tai jopa tukemalla yksittäisiä yrityksiä. Tämä ei enää riitä, vaan elinkeinorakenteemme kaipaa perusteellista uudistamista.

Yksittäinen toimiala on perinteisesti tuonut Suomeen talouskasvua – aiemmin metsäteollisuus ja myöhemmin ICT-ala. Tämä pätee vain harvoin nykyisessä avoimessa ja globaalissa taloudessa, jossa liiketoimintaa on kehitettävä yli toimialarajojen.

Menestyvät yritykset toimivat yhä enemmän uusissa verkostoissa ja luovat arvoa toisten yritysten ja yhteiskunnan muiden organisaatioiden kanssa. Julkinen sektorin roolina on tukea näiden verkostojen syntymistä silloin, kun se edellyttää uutta osaamista, infrastruktuuria, riskinottoa tai uudenlaisia toimijoiden mukaan ottamista.

Olemme pitkään ajatelleet, että riittää, kun talous voi hyvin ja kasvaa. Perusturvallisuuden tunnetta ravistelleiden talous- ja velkakriisien sekä kasvavien globaalien ympäristöhaasteiden myötä akateemikot ja erilaiset kansalaisliikkeet ovat kuitenkin heränneet vaatimaan perusteellista muutosta ajatteluun, jolla ymmärrämme talouden toimintaa ja tarkoitusta.

Talouspolitiikalla on yritetty taata hyvinvointivaltioissa talouden kasvu ja sen myötä kansalaisten aineellinen hyvinvointi. Aineellinen vaurastuminen ei kuitenkaan enää monissa länsimaissa lisää ihmisten kokemaan hyvinvointia. Lisäksi varallisuus jakautuu yhä harvemmille ja tuloerot kasvavat. Talouden pitää toimia niin, että se ylläpitää yhteiskunnan vakautta ja luo hyvinvointia mahdollisimman monelle. Kun ihmiset voivat hyvin, talouskin toimii paremmin.

Maapallon kantokyky ei kestä nykyistä luonnonvarojen kulutustahtia. Siksi uusi taloudellinen ajattelu ei suhtaudu luonnonvaroihin loputtomasti hyödynnettävänä resurssina, vaan pääomana, joka menetetään, jos sitä ei osata sijoittaa oikein tai tuhlataan holtittomasta.

Meidän on tehtävä sellaista talouspolitiikkaa, joka ei ole riippuvainen luonnonvarojen käytön jatkuvasta kasvusta. On myös mahdollista, etteivät länsimaiset taloudet tulevina vuosina juuri kasva, vaikka siihen pyrkisimmekin. Myös sen tähden on mietittävä, miten hyvinvointia voidaan tarvittaessa tuottaa vähemmälläkin talouskasvulla.

Eri puolilla maailmaa kokeillaan ja kehitetään uusia ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä tapoja työllistää ihmisiä, tuottaa ja vaihtaa hyödykkeitä sekä rahoittaa niistä syntyvää uutta taloudellista toimeliaisuutta. Esimerkiksi jakamistaloudessa arjen tavaroita vaihdetaan ja käytetään yhdessä. Aloitteita yhdistää usein vahva yhteistoiminta. Toinen esimerkki uudenlaisesta taloudesta on lähivalmistus. Tämän päivän kaupankäyntiä värittää suuruuden ekonomia ja erikoistuminen yhteen tuotteeseen tai jopa yhteen tuotteen osaan. Teknologisen kehityksen, esim. 3D-printtauksen ansiosta, olemme kuitenkin palaamassa lähituotantoon ja tulevaisuudessa tavara ylittää rajoja entistä harvemmin.

Edistääkseen kestävää hyvinvointia talouden toimijoiden on voiton tavoittelun ohella tuettava yhteiskunnan muuta kehitystä. Tämän päivän kestävästi menestyvät yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa tai tuottavat oman liiketoimintansa ohella erilaisia ympäristö- ja hyvinvointihyötyjä. Yksi esimerkki yhteistä hyvää tuottavasta bisneksestä on ympäristöongelmien ratkaisuun tähtäävä liiketoiminta.

Kestävästä hyvinvoinnista kiinnostuneet yrittäjät ovat myös ottaneet yhä aktiivisempaa roolia sosiaalisen ja ekologisen arvon tuottajina esimerkiksi perustamalla yhteiskunnallisia yrityksiä. Ne vaikuttavat liiketoiminnallaan positiivisesti ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Esimerkiksi mielenterveysalalla toimiva psykoterapiakeskus Vastaamo käyttää vähintään puolet voitostaan mielenterveyttä tukevaan toimintaan.

comments powered by Disqus