Osallistu keskusteluun Twitterissä #uusijuoni
Näkemys

Miten päästä kestävän hyvinvoinnin visiossa syvemmälle?

Sitra on tarttunut visiossaan todella olennaiseen kysymysvyyhtiin. Vision osa-alueet kokoavat monia edelleen ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja. Kolmiokuviossa maapallon kantokyky osoitetaan perustavaksi ja se tunnustetaan muita osia määrittäväksi tekijäksi. Maapallon kantokyvylle vasta rakentuvat hyvinvointia ylläpitävät elementit: osallisuus, osaaminen, talous ja hallinto. Niitä koskevat periaatteet on muotoiltu kokonaisvaltaista hyvinvointia kannatteleviksi ja maapallon kantokykyyn sopeutetuiksi. Kuvioon sisältyvä perusvisio nojautuu siis uskomukselle, että suomalaisten on mahdollista elää ”hyvää ja merkityksellistä elämää maapallon kantokyvyn rajoissa.”

Uskon, että tämä perusvisio on edelleen pätevä. On kuitenkin merkillepantavaa, että ilmastoetiikassa 2010-luvun kenties voimallisin trendi on skeptinen sen suhteen, että hyvinvointi sellaisena kuin me sen keskimäärin ymmärrämme, olisi mahdollista tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen kääntäminen hallittavissa olevalle tasolle on vuosi vuodelta vaikeampaa. Tällaista skenaariota kannattavien mukaan on varauduttava siihen jatkuvasti todennäköisempään vaihtoehtoon, että maapallon olosuhteet muuttuvat ihmiselämän kannalta hankaliksi.

Se, että olemukseltaan elämää kannatteleva luonto tulisi perustavalle hyvinvoinnillemme ”vihamieliseksi” on ajatuksena radikaali. Se merkitsisi yhteiskunnallisesti jonkinlaista (kenties päättymätöntä), sotaan verrattavaa poikkeustilaa. Psykologisesti se romahduttaisi monilta perustavan elämänuskon. Siksi tätä skenaariota ei strategisessa työskentelyssä ole syytä kokonaan ohittaa, vaikka sen toteutumisen riski ei olisi suuri. On hyvä kartoittaa myös kehityskulkuja, jotka voisivat uhata perusvisiota.

Visiotyöskentelyn yleisestä luonteesta johtuen Sitrankin visio on melko yleinen ja erityisesti ekologista kestävyyttä koskevilta osiltaan ympäripyöreä. Kysymys onkin, haluaako Sitra mennä tässä kestävän hyvinvoinnin visioinnissa syvemmälle ja tarttua vakavasti luonnontieteellisen ymmärryksen ja yhteiskunnallisten odotusten ilmeiseen ristiriitaan? Jos erittäin onnistunut kolmiokuvio halutaan tosiasiallisesti saattaa voimaan, tarvitaan kuitenkin syvällinen paradigman muutos ajattelussa ja yhteiskunnan rakenteissa.

On tärkeää, että juuri Suomessa tehdään näitä avauksia myös syvällisen paradigman muutoksen suuntaan. Pohjoismailla on monia muita maita enemmän sellaista kulttuurista ja sosiaalista arvopääomaa, jota tarvitaan silloin kun rakennetaan kulttuurimuutosta kohti maapallon kantokyvyn rajoissa toimivaa maailmaa. Suomen globaali asema ja oma kulttuurihistoria velvoittavat maatamme olemaan edelläkävijä ja esimerkki ympäristöllisesti kestävään elämäntapaan siirtymisessä. Nyt siihen on vielä matkaa – suomalaiset kuluttivat tämän vuoden osuutensa maapallon resursseista loppuun ensimmäisten joukossa jo 17.4.

Myös Suomella on siis vielä opittavaa. Sitran vision eräänä vahvuutena voi pitää sitä, että se tunnistaa avoimen dialogin merkityksen innovatiivisuudelle, luovuudelle ja uuden oppimiselle. Dialogi mahdollistaa eri rooleissa ja asemissa olevien toimijoiden ja ryhmien keskinäisen vuorovaikutuksen, mikä on keskinäisriippuvaisessa maailmassa onnistumisen välttämätön ehto. Onnistunut dialogi edellyttää kuitenkin luottamusta ja siitä nousevaan sosiaalisesta turvallisuutta sekä aitoa kiinnostusta toisen osapuolen hyvästä. Kulttuurisen muutoksen aikaansaaminen voikin vaatia Suomelta uskallusta luopua vain omien etujen tavoittelemisesta.

Teksti on tutkija Suvielise Nurmen 27.4.2016 laatima kommentti Sitran kestävän hyvinvoinnin visiosta.

 

comments powered by Disqus