Off-Grid tarkoittaa irtautumista sähköverkosta ja omavaraisuuteen tähtäävää elämäntapaa. Eteläisessä Suomessa hehtaarin kokoiselle tontille lankeaa aurinkoenergiaa kymmenen gigawattitunnin verran vuodessa. Sähkölämmitetyn omakotitalon energiantarve on viidessadasosa tästä. Energia riittää sadan omakotitalon tarpeisiin, jos hehtaarin kokoinen alue peitetään aurinkopaneeleilla ja talvikauden energia varastoidaan metaaniksi 50 prosentin hyötysuhteella, kuten lähitulevaisuudessa voi tehdä. Vaihtoehtoisesti aurinkopaneelien…

Resilienssi eli kyky käsitellä muutoksia tehokkaasti tai jopa vahvistua muutoksista on termi, joka on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Resilience Alliancen resilienssityökalulla on mahdollista mitata yksilön henkilökohtaista resilienssiä eli henkilön muutoskyvyn tasoa. Työkalu kuvaa ihmisen tapaa suhtautua muutokseen ja käsitellä elämän muutostilanteita. Sen avulla muodostetaan henkilökohtainen resilienssiprofiili. Työkalu muistuttaa persoonallisuustestejä…

Vakaiden työnkuvien ja -urien kato muuttaa suhtautumistamme työhön. Yhä useampi haluaa tehdä työkseen jotain merkityksellistä ja työstä tulee keskeinen hyvinvoinnin lähde. Digitalisaation innovaatiot luovat uutta työtä ja mahdollisuuksia, mutta samalla automatisaatio hävittää perinteisiä työnkuvia. Koneet tekevät koko ajan suuremman osan tietotyöstäkin, kun robotit osaavat kirjoittaa urheilu-uutisia ja algoritmit leipovat sairaille…

Työn mielekkääksi kokeminen vaikuttaa suuresti ihmisen hyvinvointiin. Mitä mielekkäämmältä työ tuntuu, sitä paremmin ihminen voi. Yksi tapa tehdä työstä mielenkiintoisempaa on hakeutua niin sanottuun kutsumustyöhön. Kutsumustyössä keskeistä ei ole tutkinto tai palkan määrä, vaan työntekijän työtään kohtaan tuntema intohimo ja innostus. Kutsumustyöhön liittyy yleensä yhteisöllisyys, eli yksilö kokee toimivansa…

Suomen valtio ja kunnat käyttävät julkisiin hankintoihin vuosittain noin 30 miljardia euroa eli lähes 20 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Cleantech-sektorilla hankinnat kohdistuvat valitettavan usein nk. ”koeteltuun teknologiaan”, mikä ei edistä uusien ratkaisujen markkinoillepääsyä. Julkiset hankinnat tulisikin valjastaa viennin ja talouskasvun vauhdittamiseen: innovatiivisilla hankinnoilla voidaan lisätä yritysten kotimarkkinareferenssejä, luoda uusia työpaikkoja ja…

Talouskasvu, vakaus ja korkea työllisyys olivat pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeiset rakennuspuut. Sittemmin nämä keinot ovat vakiintuneet talouspolitiikan tavoitteiksi niin Suomessa kuin muissa länsimaissa, vaikka talouden toimintaympäristö on muuttunut. Millaista talouspolitiikkaa tarvitaan hyvinvoinnin rakentamiseksi nyt? Talouspolitiikan tavoitteet uudistuvat Kun talouspolitiikan tavoitteeksi asetetaan kestävä hyvinvointi, talous valjastetaan tavoitteen sijaan keinoksi, jolla hyvinvointia tuotetaan…

Hyvinvointi on ymmärrettävä entistä laajemmin, sillä siihen vaikuttavat työ ja vapaa-aika ovat muuttuneet. Ihmisten arki on monimutkaistunut ja siitä selvitäkseen he kaipaavat kokonaisvaltaisia hyvinvointiratkaisuja. Niiden löytäminen on otettava päätöksenteon tavoitteeksi. Ihmisen vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ei silti pidä vähätellä.

Tiimiakatemia on Jyväskylän ammattikorkeakouluun kuuluva vuonna 1993 perustettu yrittäjyyskoulutusohjelma. Tiimiakatemian perustaja, markkinoinnin lehtori Johannes Partanen, halusi haastaa perinteisen käsityksen opinnoista, joissa oppilaat kuuntelevat passiivisina, kun opettaja luennoi. Opintojen alussa tiimiakatemialaiset muodostavat 15-20 ihmisen tiimiyrityksen, jossa he toimivat koko 3,5 vuoden opintonsa työtehtäviä vaihdellen. Tiimiyrityksissä on mm. viestintäpäällikön, asiakaspäällikön, talouspäällikön ja…